perjantai 13. maaliskuuta 2015

Ensimmäinen raskaustestini?

Taidan tehdä huomenna raskaustestin.
Lähinnä oman mielenrauhan tasapainottamiseksi, mutta vähän myös, koska pieniä oireita on. Tosin suurin niistäkin taitaa olla oma mielikuvitus.

Ei olisi pitänyt mennä lukemaan keskustelupalstojen kommentteja kuukautisten tulemisesta raskaana ollessa. Eihän tässä nyt enää saa mielenrauhaa hetkeksikään, kun ei se kuukautisten tuleminen välttämättä tarkoita etteikö olisi raskaana!

Olen miettinyt testin tekemistä kuukautisten alusta asti, eli ruhtinaalliset 8 päivää. En ensin viitsinyt tehdä testiä kuukautisten aikana, kun en löytänyt kommentteja siitä voiko tulos vääristyä tuona aikana. Ja tuntuisi melko tyhmältä tehdä se silloin.. Ja sitten ajattelin tämän odottavan olon menevän ohi, koska enhän minä nyt voi olla raskaana kun ne kuukautisetkin tulivat. Mutta.. ei tämä ohi ole mennyt.. viimeksi ajattelin eilen illalla, että tänään aamulla testin tekisin, mutta sitten aamu-unissani menin ensimmäiseksi vessaan ajattelematta sen pidemmälle ja siinähän se tilaisuus jo menikin.

Mutta jännä olo tässä on ollut. Jo sen tiputtelun alettua viime kierrossa. Tosin toisaalta tuntuu melko tyhmältä, koska kun sitä tiputteluakin oli niin pitkään, että mikä siellä voisi mihinkään kiinnittyä. Mutta toisaalta juuri tuo erikoinen ja ennen näkemätön oire taas kasvattaa toiveita. Enkä nyt enää pääse tästä odotuksesta eroon. Mutta jos sen testin tekisin, niin josko sitten saisi mielenrauhan?!

Niin ja on tässä vähän ollut väsymystä iltaisisin siinä 5 tai 6 jälkeen, vaikka olenkin nukkunut pitkään ja hartaasti, eli enemmän kuin normaalisti. Tosin voi kait sekin aiheuttaa väsymystä, että nukkuu liikaa. Unen laadusta en kuitenkaan mene niin takuuseen, vähän levotonta on ollut.

Ja tänään oli vielä huonovointisuuttakin tässä illalla. Ja ehkä tässä on ollut hieman parempi ruokahalu viimeaikoina? Ja ehkäpä voisin saada kuunkin taivaalta!

Mieheni ei ole sanonut juuta eikä jaata näihin pohdintoihini. Tai onhan se vähän naureskellut leikkisästi ja koittanut rauhoitella ja sanoa, että eihän tässä mikään hätä ole. Mutta on sen varmaan vaikeaa ymmärtää tätä naisen päänsisäistä sekamelskaa, kun se on itsellekin välillä niin vaikeaa.

Noh. Jospa se testi auttaisi tähän mielenhäiriöön.

Sanokaa onko tämä ihan hullua?! Pitäisikö soittaa valkotakkisille (mutta EI siis niille jotka auttavat vauvoja masuista!!)


Niin ja tässä juuri selvisi myös, että kilpirauhasen toiminnasani ei ole mitään häikkää. Normaalia on. Ei siis siitä huolta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti