2. neuvola

Meillä oli tänään toinen neuvola.
En muistanut ihan varmaksi pitikö pissanäytteestä tehdä ne proteiinit ja sokerit (?) joka kerta. Ajattelin sitten että teenpä varmuudeksi. Menin vessaan ja otin näytteen purkkiin. Aloin etsimään niitä lisukoja, mutta eipä niitä ollut yhtään jäljellä.. Huoh. Kaadoin näytteen pois ja mentiin odottelemaan neuvolatätiä. Hän sitten heti kyseli teinkö testin ja kerroin mitä oli käynyt. Mutta olisin kuulemma voinut jättää purkin odottamaan että saadaan lisää liuskoja, no enpä ajatellut kun en itse haluaisi kenenkään pissanäytteitä siellä vessassa katsella.. Ensi kerralla sitten.

Hemoglobiini mulla oli laskenut, eikä se vissiin ollut mitenkään erityisen hyvä aluksikaan. Sain siis suosituksen alkaa syödä lisärautaa. Vielä ei olla ihan huonolla tolalla, mutta nyt jo kannattaisi alotella vaikka joka toinen päivä. Kävinpä niitä tabuja sitten hakemassa ja aloitinkin jo tänään. Mutta on se hankalaa niitä napsia, kun pitäisi osata sijoittaa sopivasti ruokailujen väliin..

Verenpaine mulla oli hyvä ja paino oli noussut hitusen. Mullahan tässä ensimmäisen kolmanneksen aikana paino tipahti noin nelisen kiloa ja nyt ollaan taas suurin piirtein lähtölukemissa. Saa nähdä joutuuko tässä vielä jollekkin syöttökuurille.

Käytiin läpi myös sellaiset voimavarakaavakkeet, mitä oltiin mieheni kanssa kotona täytelty. Meillä tämän suhteen oli kyllä aika samanlaiset ajatukset, ja oltiinkin niistä jo kotona juteltu. Ei mitään yllättävää siis.

Parasta käynnillä oli kuunnella vauvan sydänääniä! Ekalla kerrallahan niitä ei vielä kuunneltu, kun oli kuulemma niin aikaista. Mutta siellä ne nyt kuuluivat, muistaakseni syke vauvalla oli noin 150. Ja liikkuvainenkin hän oli, kun lähes koko ajan tuli potkuja tai muita kohti anturia :) ei siis mene varmaan kauaa kun minäkin niitä liikkeitä jo tuntisin! Jo niitä onkin tässä vähän kuulosteltu! 

Mieheni oli mukana käynnillä, mutta hän joutui lähtemään aikaisemmin, eikä siksi ollut mukaan kuulemassa sydänääniä. Tylsää. Toivottavasti ensi kerralla!

 Niin ja kuulemma voisin soitella ja varata aikaa jo fyssariryhmään. Saisin ehkä vähän vinkkejä kipuilevaan selkäänikin.

Kuulumisia

Huh. Tänään aina niin ihanan (ja viimeisen!!) lauantaitentin jälkeen ja tänä viikonloppuna on oikeastaan syksyn ensimmäinen hetki, kun mun ei oikeasti tarvitse tehdä mitään. Ei ole mitään pakollisia tehtäviä jonossa tai ajatuksissa. Saan vaan olla, eikä tarvitse alitajuntaisesti miettiä, mitäs kaikkea sitä pitäisikään oikeasti olla tekemässä tai tuntea huonoa omaa tuntoa siitä, ettei tee mitään. Vasta tänään tuli joulufiilis, kun ei ole ajatukset kokoajan jossain muussa. Ostin valoja ja kivan lasiastian millä saa tunnelmaa kotiin! <3

Ei tämä syksy kyllä vielä tässä ollut. Ensi viikolla on vielä yksi ja viimeinen!! intensiivikurssi. Kunhan siitä selvitään, niin sitten alkaa joulu! Joulun jälkeen koittaa sitten vielä viimeinen puristus lopputyön suhteen, mutta nyt saan luvan kanssa olla ajattelematta sitä.

No sitten asiaan.
Ei plussia täällä. Viime kierto meni himpun ohi, kun oltiin miehen kanssa sen verran kiireisiä.. Vähän harmittaa, mutta en aio ottaa siitä stressiä. Sen sijaan otin kyllä stressiä kun kuulin muutamien tuttujen olevan raskaana.. Harmittaa ja ärsyttää. Ja pelottaa, että mitäs jos meille ei lasta suodakaan. Mutta sitten toisaalta, eihän tässä nyt kannata sitä murehtia, kerkiää sitä murehtia, jos se sitten tulee ajankohtaiseksi. Jokaiselle päivälle riittää sen omat murheet. Niin enkä edes koe että mulla olisi oikeutta vielä murehtia, kun ollaanhan me yritetty vasta 4 kiertoa, ja niistäkin kahtena ei ole oikeasti yritetty, kun oli se laserleikkaus ja nyt nämä viime kierron kiireet.


Mutta yhdestä asiasta alan kyllä olla vähän huolissani. Nimittän mulla on nyt ollut aina ennen menkkoja tuhruvuotoa muutamia päiviä. Aluksi en ollut siitä huolissani, kun ajattelin sen johtuvan  ehkäisyn lopettamisesta, että kropalla vaan kestää vähän palautua ja normalisoitua. No nyt viimeksi tuhruvuoto alkoi jo about viikon ovulaation jälkeen! Se vähän pelottaa. Asiaa googlettelin, ja löysin, että stressi voi vaikuttaa voimakkaastikin tähän tuhrutteluun. Ja sitä on kyllä tähän syksyyn mahtunut! Että jospa tässä nyt odottelisi rauhassa, että saan tuo lopputyön käsistä ja sitten katsotaan että palautuuko tilanne ennalleen. Tässä asiassa ei vain ole kovin kivaa odotella. Toisaalta sitten luin myös että kalaöljy voi aiheuttaa tuollaista vuotoa. Ja sitä minä olen syönyt kun suositellaankin. Jätin senkin nyt sitten pois viime menkkojen aikana, että saas nähdä jos sillä vaikka olisi positiivisia vaikutuksia sitten. Eli nyt ei auta kuin odottaa ja katsoa tilannetta.

Vähän vain harmittaa, kun kävin tässä juuri myös gynellä, mutta nämä tuhruvuotojutut tuli ajankohtaiseksi vasta tämän jälkeen, joten ei tullut sielläkään mitään kysyttyä. Sanoi hän kyllä, että kaikki näyttäisi olevan päällisin puolin kunnossa raskautumsita ajatellen, että sellaista positiivista sentään.

Ensi viikon lopulla olisi seuraava mahis raskautua. Sitä odotellessa ja nyt pidän huolen että pupuillaan! Toivottavasti tuhruttelu myös loppuisi eikä tarvitsisi jouluna sitä ajatella. Onneksi joulu on kuitenkin iloista ja rentouttavaa aikaa muuten joka tapauksessa.Ehkä se lievittää tätä stressiäkin!

ps. viimeksi mainitsin ostaneeni raskaustestin. No eipä ole tullut sille tarvetta, kun menkat on alkanut ajallaan tai hieman etuajassa. Jospa tässä vielä pysyttäisiin siinä tavoitteessa testata vasta kun menkat on myöhässä.. ;)

Nyt on napit kohdillaan

Kävin eilen ostamassa vitamiineja raskautta ajatellen. Aiemmin noista hitusista vähän jo postailinkin täällä. Ostin siis Solgarin monivitamiineja ja Vitamarin Omega3. En ole ennen juurikaan paneutunut vitamiinien tarpeeseen ja niiden erikseen popsimiseen, lähinnä se on tuntunut vähän turhalta rahan haaskaukselta. Nyt kuitenkin lasta ajatellen päätin näitä kokeilla. Ainakin olen tehnyt kaikkeni, että tuleva lapseni voi saada mahdollisimman hyvän alun ja omakin hyvinvointini siinä samalla voi parantua. Nyt on myös hyvä syy kokeilla vitamiinilisiä, josko niistä olisi näkyvää tai tuntuvaa hyötyä. Meinasinkin vähän kirjoitella ylös tuntemuksiani aiheesta, kiinnostaisiko sellaisia lukea?Ehkä sitten raskauden jälkeenkin jatkaisin vitamiinien napsimista.

Tänään aamulla siis otin ensimmäiset napit, kaksi kappaletta monivitamiinia ja yhden omega3, lisäksi otin yhden d-vitamiininapin myös koska niitä olen tässä muutenkin napsinut.

Solgarin monivitamiinit valitsin ihan vain, koska täällä sitä suositeltiin ja saisi suoraan kaupasta ostaa, niin ei tarvitse tilata (en ole oikein päässyt tuohon tilaamisen maailmaan vielä käsiksi..).

Kaupassa sitten vielä suositeltiin tuota omega 3, ja sen tarpeellisuudesta olen myös lukenut, niin päätin senkin sitten napata mukaan.

Miltäs nämä napit teille kuulostaa? Syöttekö te vitamiineja raskaus/imetysaikana/muulloinkin?
Ja siis itsehän en ole vielä raskaana, eikä oikeastaan yritetäkään vielä, mutta suunnitteilla on aloittaa piakkoin, niin ajattelin alkaa napsia näitä jo nyt.