Kirjoitelinkin aiemmin jo että olen ollut vähän huonovointinen. Joka päivä on jossain vaiheessa, ylensä illalla, aika ällötys olo. Mutta täytyy kyllä sanoa, että melko hyvin tässä on mennyt, sillä olen kuitenkin oksentanut vain viisi tai kuusi kertaa koko aikana. Yksi toiminta kyllä usein saa ainakin kakomaan, vaikken senkään seurauksena montaa kertaa ole varsinaisesti oksentanut. Nimittäin hampaiden pesu illalla! Siis aamulla reaktio ei ole läheskään samanlainen, mutta iltaisin ei tekisi mieli enää edes pestä hampaita.
Toinen mikä saa olon erittäin huonoksi on ruoan laittaminen ja jääkaapin hajut. Olenkin nyt delegoinut ruoan tekemisen miehelleni ja itselleni vain lämmitän sitten jääkaapista jotain valmista. Kylmiä juttuja voin kyllä käsitellä, kuten esimerkiksi tehdä salaattia tai muuta, mutta kaikki paistaminen ja kypsentäminen ällöttää. Kait tässäkin on kyse niistä hajuista. Ja meidän jääkaappi haisee ihan kamalalta! Pidätän aina hengitystä kun joudun sinne kurkkimaan.
Ruokiin vielä liittyen maito, juusto ja rahka ovat nou nou. Niistä tulee huono olo. Myöskään leipää ei ole tehnyt mieli syödä. Helpoiten uppoaa melko mauttomat ja koostumukseltaan tasaiset jutut, kuten puuro, esim. vispipuuro ja omenariisipuuro, ja hedelmäpiltit. Myös hapankorppu on pop. Sitä kun voi mutustaa ihan pelkälteen tai sitten täytteiden kanssa. Eilen kyllä ylitin odotukseni ja söin leipää kaksikin kertaa ja join kaakaota! Eli ehkä tämä huonovointisuuskin pian helpottaa! Ja noita maitotuotteita pitäisi kyllä saada enemmän vielä alas, sillä kalsiumin tarve on varmaan suuri nyt, kun en niitä ole juurikaan syönyt.
Välillä päivät ovat olleet todella hyviä, eikä huonoa oloa ole ollut kuin vähän, usein ennen syömistä. Mutta toisina päivinä huonovointisuus tuntuu koko päivän, eikä mitään meinaa saada aikaiseksi ja jo ruoan ajattelu.. huh.. Hieman hankaluuksia tämä kuitenkin aiheuttaa, koska mitenkään ei voi tietää millainen päivä milloinkin on tulossa, niin on hankala suunnitella mitään etukäteen.
Toinen jatkuvasti päällä oleva oire on väsymys. Onneksi en ole nyt siis ollut töissä, niin olenkin voinut ottaa aika rennosti ja nukkua aamulla pitkään. Tämä on varmasti osittain helpottanut oloa, eikä oikeastaan tunnut että olisin kovinkaan väsynyt päivällä. Mutta väsymyksen huomaan siitä, että menen nukkumaan melko aikaisin ja nukun pitkään. Ihan helposti. Ja välillä päivisin otan myös päikkäreitä. Olen huomannut, että väsymyksellä voi olla jotain yhteyttä myös huonovointisuuteen. Ehkä siksikin olo huononee usein iltaa kohden.
Muita oireita on välillä mahan menkkamainen juiliminen, mikä menee kuitenkin melko nopeasti ohi. Ja turvotus. Välillä maha näyttää jo siltä kuin olisinkin raskaana, mutta ei sitä varmaan oikeasti vielä ulospäin muut huomaisi. Mut on nää mammavaatteet ihania, kun ei purista turvonnutta mahaa! Niin ja tietysti ihana vessassa ravaaminen. Ei onneksi ihan jokaisena, mutta lähes joka yö täytyy käydä vessassa. Välillä en vain jaksa nousta, niin koitan sitten vaan pidätellä. Myös mun ikenet on turvonneet! Luulin sitä merkiksi alkavasta ientulehduksesta, mutta ei ne oikeestaan oo kipeet ja sitten vielä luin että raskaana ikenet voi vaan turvota.. Niin outoja oireita tähän kyl kuuluu.
ps. Tällä viikolla meidän papu on jo taatelin kokoinen! <3
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ruoka. Näytä kaikki tekstit
torstai 9. heinäkuuta 2015
Oireita
Tunnisteet:
ensimmäinen kolmannes,
mamma,
raskausoire,
ruoka
sunnuntai 17. elokuuta 2014
Mustikka
Käytiin keräämässä mustikoita. Ensimmäisessä paikassa ei ollut yhtään mitään. Mutta onneksi oli toinen paikka takataskussa, ja sieltähän niitä löytyi pilvin pimein. Ja oli muuten suuria! Hih.
Ensimmäisen päivän satsin laitoin pakkaseen, mutta seuraavana päivänä oli pakko keittää mustikkahilloa, kun ei sinne pakkaseen enää mustikoiden ja mansikoiden kanssa mitään mahtunut. Mutta on se hillokin onneksi tosi hyvää. Ja mummon vinkkinä oli, että siitä hillosta voi myös keittää mustikkasoppaa, ei vain enää lisää sokeria joukkoon.
Ensimmäisen päivän satsin laitoin pakkaseen, mutta seuraavana päivänä oli pakko keittää mustikkahilloa, kun ei sinne pakkaseen enää mustikoiden ja mansikoiden kanssa mitään mahtunut. Mutta on se hillokin onneksi tosi hyvää. Ja mummon vinkkinä oli, että siitä hillosta voi myös keittää mustikkasoppaa, ei vain enää lisää sokeria joukkoon.
perjantai 8. elokuuta 2014
maanantai 4. elokuuta 2014
Raparperihillo
Mä rakastan raparperia! Teinpä siitä hilloa. Vielä ei olla tätä erää maistettu, kun sen pitäisi viikon verran jähmettyä. Edellisistä tuli kyllä tosi hyvää! :)
Keitin hillon ihan vain hillosokeripussin ohjeen mukaan, tosi helppoa! Jos ette ole vielä kokeillut hillon tekemistä, niin kokeilkaa! Se ei kyllä ole vaikea juttu. Jotenkin oon aatellu, että hilloaminen on vaikeeta ja mummon hommaa, mutta se onkin kivaa ja helppoa! :)

Purkit lämmitin kuumassa vedessä, niin siten ne saa sulkeutumaan tiiviisti. Siis kun hillo ja purkki jäähtyy, tiivistyy purkki ja näin se säilyy pitkään.
Niin ja mukaan heitin myös kanelia. Olisin laittanut tangon kiehumaan raparperien joukkoon, mutta eipä sellaista kaapista löytynyt, ripottelin sitten joukkoon vain hienoa kanelia.

Ootteko te hillonnut ja mitä?
Katso myös raparperipikapullaohje.
Keitin hillon ihan vain hillosokeripussin ohjeen mukaan, tosi helppoa! Jos ette ole vielä kokeillut hillon tekemistä, niin kokeilkaa! Se ei kyllä ole vaikea juttu. Jotenkin oon aatellu, että hilloaminen on vaikeeta ja mummon hommaa, mutta se onkin kivaa ja helppoa! :)

Purkit lämmitin kuumassa vedessä, niin siten ne saa sulkeutumaan tiiviisti. Siis kun hillo ja purkki jäähtyy, tiivistyy purkki ja näin se säilyy pitkään.
Niin ja mukaan heitin myös kanelia. Olisin laittanut tangon kiehumaan raparperien joukkoon, mutta eipä sellaista kaapista löytynyt, ripottelin sitten joukkoon vain hienoa kanelia.
Ootteko te hillonnut ja mitä?
Katso myös raparperipikapullaohje.
torstai 31. heinäkuuta 2014
Nyt on napit kohdillaan
Kävin eilen ostamassa vitamiineja raskautta ajatellen. Aiemmin noista hitusista vähän jo postailinkin täällä. Ostin siis Solgarin monivitamiineja ja Vitamarin Omega3. En ole ennen juurikaan paneutunut vitamiinien tarpeeseen ja niiden erikseen popsimiseen, lähinnä se on tuntunut vähän turhalta rahan haaskaukselta. Nyt kuitenkin lasta ajatellen päätin näitä kokeilla. Ainakin olen tehnyt kaikkeni, että tuleva lapseni voi saada mahdollisimman hyvän alun ja omakin hyvinvointini siinä samalla voi parantua. Nyt on myös hyvä syy kokeilla vitamiinilisiä, josko niistä olisi näkyvää tai tuntuvaa hyötyä. Meinasinkin vähän kirjoitella ylös tuntemuksiani aiheesta, kiinnostaisiko sellaisia lukea?Ehkä sitten raskauden jälkeenkin jatkaisin vitamiinien napsimista.
Tänään aamulla siis otin ensimmäiset napit, kaksi kappaletta monivitamiinia ja yhden omega3, lisäksi otin yhden d-vitamiininapin myös koska niitä olen tässä muutenkin napsinut.
Solgarin monivitamiinit valitsin ihan vain, koska täällä sitä suositeltiin ja saisi suoraan kaupasta ostaa, niin ei tarvitse tilata (en ole oikein päässyt tuohon tilaamisen maailmaan vielä käsiksi..).
Miltäs nämä napit teille kuulostaa? Syöttekö te vitamiineja raskaus/imetysaikana/muulloinkin?
Ja siis itsehän en ole vielä raskaana, eikä oikeastaan yritetäkään vielä, mutta suunnitteilla on aloittaa piakkoin, niin ajattelin alkaa napsia näitä jo nyt.
Tunnisteet:
ennen lapsia,
hyvä mieli,
hyvä tietää,
raskaus,
ruoka,
vitamiinit
tiistai 29. heinäkuuta 2014
Nestehukkaa
Tiesittekö että nestehukka voi aiheuttaa niskan jäykkyyttä?! Minäpä en ennen tiennyt, mutta opin sen eilen. Itse kyllä muistan monia kertoja helteellä, kun niskat ovat jäykät, mutta en ole ennen sitä yhdistänyt nestehukkaan. Joskus olen miettinyt että kylmä tuuli kesällä ei tunnu kylmältä, mutta kuitenkin jäykistäisi niskoja tai että auringon paahde niskoihin jäykistää niitä.. Mitenhän sitä ei ole tullut yhdistettyä nestehukkaan. No selvisipähän tuokin, eikä tarvitse enää syyttää huonoa nukkumista tai koneella työskentelyä.
Töissä mulla tulee aika helposti juotua vettä, kun vapaalla ollessa se vähän tahtoo jäädä. Pidän aina pulloa työpisteellä, niin tulee hörpittyä ja samalla sopiva pikku tauko ruudun tuijotteluun. Pyrin juomaan vettä ainakin pari puolen litran pulloa työpäivän aikana, mutta nyt koitan lisätä määrää ainakin kolmeen, kun tajusin tuon niskajäykkyys yhteyden nestehukkaan. Katsotaan auttaako tuo määrä, vai pitäisikö vielä lisätä.
Muistakaahan juoda vettä näillä helteillä! Mä ainakin tarviin siihen vähän muistutusta!
Töissä mulla tulee aika helposti juotua vettä, kun vapaalla ollessa se vähän tahtoo jäädä. Pidän aina pulloa työpisteellä, niin tulee hörpittyä ja samalla sopiva pikku tauko ruudun tuijotteluun. Pyrin juomaan vettä ainakin pari puolen litran pulloa työpäivän aikana, mutta nyt koitan lisätä määrää ainakin kolmeen, kun tajusin tuon niskajäykkyys yhteyden nestehukkaan. Katsotaan auttaako tuo määrä, vai pitäisikö vielä lisätä.
Muistakaahan juoda vettä näillä helteillä! Mä ainakin tarviin siihen vähän muistutusta!

maanantai 28. heinäkuuta 2014
Lemonade
Nyt mennään aika ruokapainotteisesti tässä blogissa.. Olen jotenkin kummasti innostunut leimomisesta ja varsinkin kesäherkuista.
Pari kertaa näillä helteillä olen tehnyt lemonadea, siis sitä sitruunoista tehtyä mehua. On muuten hyvää, vaikka ihan vaivatta tämä ei synny, varsinkin kun käsin joutuu sitruunat puristamaan.
Olen havainnut hyväksi sellaisen reseptin, missä sokeri liuotetaan ensin kuumaan veteen, näin siinä ei kulu niin kauaakaan. Lisäksi tässä on helpot suhteet muistaa. Vähän kuin tekisi kakkua, kun samassa suhteessa laitetaan sitruunamehua, kuuma vettä ja sokeria.
Halutessasi tarjoiluun jääpaloja ja sitruunaviipaleita.
Itse olen tehnyt pieniä satseja kerrallaan, niin ei tarvitse säilöä sitten. Olen käyttänyt vain yhden sitruunan, siitä tulee mehua noin 1 dl, ja tällä määrällä olemme saaneet lasilliset tai vähä reilut valmista juomaa, riippuen vähän sitruunan koosta. Purista siis sitruunan mehu, ja itse tykkään hitusista ja olen laitanut ne mitä siihen puristimeen jää, ja mittaa mehun määrä.
Keitä vettä. Olen käytänyt noin 80 C, kun en kiehuvaa ole lasiin viitsinyt laittaa, ja ihan hyvin sulaa sokeri joukkoon. Mittaa vettä saman verran kuin sitruunamehua tuli.
Sokeria en ole laittanut läheskään niin paljoa kuin alkuperäisessä ohjeessa on sanottu. Ohjeen mukaan siis sokeria tulee yhtä paljon kuin sitruunamehuakin, mutta tämä on mielestäni liian makeaa. Olen laittanut sokeria alle puolet siitä määrästä mitä kuuluisi.
Sekoita kuuma vesi ja sokeri, niin kauan että sokeri on sulanut veteen. Lisää joukkoon sitruunamehu. Lisää kylmää vettä kolme-neljä kertaa niin paljon kuin sitruunamehua on.
Jätä hetkeksi kylmenemään.
Oletteko te kokeilleet tehdä tätä raikasta sitruunajuomaa? Tykkäättekö?
Pari kertaa näillä helteillä olen tehnyt lemonadea, siis sitä sitruunoista tehtyä mehua. On muuten hyvää, vaikka ihan vaivatta tämä ei synny, varsinkin kun käsin joutuu sitruunat puristamaan.
Olen havainnut hyväksi sellaisen reseptin, missä sokeri liuotetaan ensin kuumaan veteen, näin siinä ei kulu niin kauaakaan. Lisäksi tässä on helpot suhteet muistaa. Vähän kuin tekisi kakkua, kun samassa suhteessa laitetaan sitruunamehua, kuuma vettä ja sokeria.
Halutessasi tarjoiluun jääpaloja ja sitruunaviipaleita.
Itse olen tehnyt pieniä satseja kerrallaan, niin ei tarvitse säilöä sitten. Olen käyttänyt vain yhden sitruunan, siitä tulee mehua noin 1 dl, ja tällä määrällä olemme saaneet lasilliset tai vähä reilut valmista juomaa, riippuen vähän sitruunan koosta. Purista siis sitruunan mehu, ja itse tykkään hitusista ja olen laitanut ne mitä siihen puristimeen jää, ja mittaa mehun määrä.
Keitä vettä. Olen käytänyt noin 80 C, kun en kiehuvaa ole lasiin viitsinyt laittaa, ja ihan hyvin sulaa sokeri joukkoon. Mittaa vettä saman verran kuin sitruunamehua tuli.
Sokeria en ole laittanut läheskään niin paljoa kuin alkuperäisessä ohjeessa on sanottu. Ohjeen mukaan siis sokeria tulee yhtä paljon kuin sitruunamehuakin, mutta tämä on mielestäni liian makeaa. Olen laittanut sokeria alle puolet siitä määrästä mitä kuuluisi.
Sekoita kuuma vesi ja sokeri, niin kauan että sokeri on sulanut veteen. Lisää joukkoon sitruunamehu. Lisää kylmää vettä kolme-neljä kertaa niin paljon kuin sitruunamehua on.
Jätä hetkeksi kylmenemään.
Oletteko te kokeilleet tehdä tätä raikasta sitruunajuomaa? Tykkäättekö?
maanantai 21. heinäkuuta 2014
Lukijaksi
Nyt tajusin lisätä tuon lukijaksi liittymis napukankin tuonne sivupalkkiin. Eli jos kiinnostaa niin napautahan liity lukijaksi :)
Ps. Vihdoinkin sain tänään hommattua mansikoita, vähän mattimyöhäisenä! Pikapikaa pakkaseen ja saa taas talvella nauttia kesän herkuista!
Ps. Vihdoinkin sain tänään hommattua mansikoita, vähän mattimyöhäisenä! Pikapikaa pakkaseen ja saa taas talvella nauttia kesän herkuista!
lauantai 19. heinäkuuta 2014
Raparperipikapulla
Leivoin eilen pullaa. Raparperipikapullaa. Oli kyllä pikapika, mutta jäin vähän miettimään että onko nämä pullia vai muffinseja. Mutta hyvä oli, se on kai se pääasia!
Tykkään tosi paljon raparperista. Se on sellainen sopivan kirpsakka, mutta kuitenkin jotenkin makea ja erittäin kesäinen! Pienenä syötiin raparperia sellaisenaan raakana kunhan kastettiin vain sokeriin. Oli muuten hyvää. Ja tällä kombolla sai parhaat ilmeet aikaseks, kun tahtomatta naama meni ihan ruttuun raparperin kirpeydestä. Ihan parasta!
Raparperikiisseli on ihan parasta! Mutta just kesän alussa tein myös raparperihilloa ja se on kans tosi hyvää! Nyt vois vielä viimesistä eristä tehdä kans tota hilloa, kun ekat on jo kaikki syöty pois. Sit tietysti raparperipiirakka, se nyt on ihan klassikko! Ja raparperikaurapaistosta meinasin kans vielä tänä kesänä kokeilla!
Ohje: (n.20 pullaa, mulla tuli 17)
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl kaardemummaa
100 g margariinia
2 dl rasvatonta maitoa
2 munaa
4 dl raparperinpaloja
Koristeeksi raesokeria
Toimi näin:
Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sulata rasva. Lisää kuivien aineiden joukkoon maito, munat, rasvasula ja raparperit. Sekoita tasaiseksi, mutta vältä turhaa sekoittamista.
Nostele taikina leivosvuokiin ja ripottele pinnalle raesokeria.
Paista pikapullia 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.
Toi taikina tuli mulla ainakin tosi löysäks, ettei kannata ihmetellä. Mut helposti sen sai nosteltua vuokiin kuitenkin. Niin ja puoleen unohin laittaa tota raesokeria, mutta tulipahan vähän terveellisempiä, eikä makua haitannut.
Raparperista viikonloppua teille!
Ps. Mitkä on teidän lemppari raparperiherkut?
Tykkään tosi paljon raparperista. Se on sellainen sopivan kirpsakka, mutta kuitenkin jotenkin makea ja erittäin kesäinen! Pienenä syötiin raparperia sellaisenaan raakana kunhan kastettiin vain sokeriin. Oli muuten hyvää. Ja tällä kombolla sai parhaat ilmeet aikaseks, kun tahtomatta naama meni ihan ruttuun raparperin kirpeydestä. Ihan parasta!
Raparperikiisseli on ihan parasta! Mutta just kesän alussa tein myös raparperihilloa ja se on kans tosi hyvää! Nyt vois vielä viimesistä eristä tehdä kans tota hilloa, kun ekat on jo kaikki syöty pois. Sit tietysti raparperipiirakka, se nyt on ihan klassikko! Ja raparperikaurapaistosta meinasin kans vielä tänä kesänä kokeilla!
Ohje: (n.20 pullaa, mulla tuli 17)
4 dl vehnäjauhoja
1 1/2 dl sokeria
2 tl leivinjauhetta
1 1/2 tl kaardemummaa
100 g margariinia
2 dl rasvatonta maitoa
2 munaa
4 dl raparperinpaloja
Koristeeksi raesokeria
Toimi näin:
Sekoita kuivat ainekset keskenään. Sulata rasva. Lisää kuivien aineiden joukkoon maito, munat, rasvasula ja raparperit. Sekoita tasaiseksi, mutta vältä turhaa sekoittamista.
Nostele taikina leivosvuokiin ja ripottele pinnalle raesokeria.
Paista pikapullia 225 asteessa uunin keskitasolla noin 15 minuuttia.
Toi taikina tuli mulla ainakin tosi löysäks, ettei kannata ihmetellä. Mut helposti sen sai nosteltua vuokiin kuitenkin. Niin ja puoleen unohin laittaa tota raesokeria, mutta tulipahan vähän terveellisempiä, eikä makua haitannut.
Herkkua oli. Ajattelin tähän ensi kerralla lisätä vaikka mansikoita raparperin seuraksi. Tai voisihan tämän tehdä pelkistä mansikoistakin..
Raparperista viikonloppua teille!
Ps. Mitkä on teidän lemppari raparperiherkut?
keskiviikko 16. heinäkuuta 2014
Hituset eli hivenaineet ja vitamiinit
Voi tätä viidakkoa. En ole ennen kovinkaan perehtynyt vitamiinien ja hivenaineiden tarpeeseen, mitä nyt vähän syönyt rautaa verenluovutuksen jälkeen ja D-vitamiinin aloitin ehkä reilu vuosi sitten kynsien liuskottumisen takia. Tosin tuota D-vitamiiniahan suositellaan kaikille Suomessa vähäisen auringon paisteen vuoksi muutenkin. Ajattelin koittaa aloittaa ajoissa näiden vitamiinien saannin, kun muutamia suositellaan saatavaksi jo ennen raskautumista, jotta rakennusaineita on valmiina sikiön kehittymistä varten.
Foolihapon tarpeeseen raskausaikana törmäsin jo vähän aikaa sitten, mutta muuten tässä ollaan aika ulalla. Otin siis vähän selvää asioista ja kirjoittelin itselleni ylös, toivottavasti jollekin muullekin tästä olisi apua.
Tässä lyhyesti muutamasta raskausaikana erityisen tärkeästä vitamiinista, vinkatkaa jos jotain oleellista unohtui!
Raskaana ollesaan foolihappoa tarvitaan kaksi kertaa niin paljon (400 mg/vrk) kuin normaalisti ja sen syöminen kannattaisi aloittaa jo hyvissä ajoin, jopa kolme kuukautta ennen hedelmöittymistä. Sitä saa tuoreista kasviksista (varsinkin parsakaalissa ja muissa vihreissä), hedelmistä ja marjoista, näitä olisi hyvä syödä 5–6 annosta päivässä. Myös täysjyväviljavalmisteet, vehnäleseet, ruskeat pavut ja kanamunan keltuainen sisältävät foolihappoa. Foolihappo vaikuttaa verisolujen muodostumiseen. Puute voi aiheuttaa hermostoputken sulkeutumishäiriön tai suulakihalkion. Iiks, näitä en halua!
D-vitamiinia tarvitaan sikiön luuston ja hampaiden kasvattamiseen. Kannattaa napata purkista. Sitä suositellaan syötävän 10 mg/vrk. D3 muotoa mielellään (mitä ikinä se sitten tarkoittaakin..)
Kalsiumia suositellaan myös ( 900 mg/vrk), sekin vaikuttaa luuston kasvuun. Kannattaa siis juoda maitoa ja syödä juustoa. Monessa paikassa oli oikein maininta, että 6 dl maitoa ja 2-3 viipaletta juustoa. Onpa helppoa. Mutta mites kasvissyöjät hoitavat tämän?
Raudan tarve on melko yksilökohtaista. Joillakin hemoglobiinitaso voi laskea raskauden aikana, kun veren määrä kasvaa, mutta punasolujen määrä ei kasva samassa tahdissa. Hemoglobiinin ollessa alle 115 g/l, tulisi rautaa syödä (50–100 mg/vrk). Tämä alkaen viikoilta 12 -20.
Niin ja se A-vitamiini. Sen syömistä tulisi välttää raskaana ollessaan. A-vitamiinia on runsaasti maksassa ja sitä tulisikin välttää raskausaikana. Tosin vähän ristiriitaista on että maksasta saisi paljon myös rautaa. Myöskään kalanmaksaöljyä ei kannata syödä.
Mitä vitamiineja te syötte ja mikä merkki tuntuu parhaalta hinta laatu suhteeltaan? Kannattaako tuota foolihappoa ottaa purkista vai riittääkö ruoasta tulevat ainekset?
Itselläni on melko hyvä ruokavalio jo muutenkin (tai ainakin uskoisin niin..), syön ruisleipää ja juon maitoa, tykkään vihanneksista ja kasviksista ja hedelmistä, niin niitä tulee melko hyvin syötyä. Taidan kuitenkin lisätä ruokavalioon noita vihreitä kasviksia ja hedelmiäkin vähän enemmän nyt.
Lähteinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Vau.fi sivusto
Foolihapon tarpeeseen raskausaikana törmäsin jo vähän aikaa sitten, mutta muuten tässä ollaan aika ulalla. Otin siis vähän selvää asioista ja kirjoittelin itselleni ylös, toivottavasti jollekin muullekin tästä olisi apua.
![]() |
| Kuva täältä |
Raskaana ollesaan foolihappoa tarvitaan kaksi kertaa niin paljon (400 mg/vrk) kuin normaalisti ja sen syöminen kannattaisi aloittaa jo hyvissä ajoin, jopa kolme kuukautta ennen hedelmöittymistä. Sitä saa tuoreista kasviksista (varsinkin parsakaalissa ja muissa vihreissä), hedelmistä ja marjoista, näitä olisi hyvä syödä 5–6 annosta päivässä. Myös täysjyväviljavalmisteet, vehnäleseet, ruskeat pavut ja kanamunan keltuainen sisältävät foolihappoa. Foolihappo vaikuttaa verisolujen muodostumiseen. Puute voi aiheuttaa hermostoputken sulkeutumishäiriön tai suulakihalkion. Iiks, näitä en halua!
![]() |
| Kuva täältä |
Kalsiumia suositellaan myös ( 900 mg/vrk), sekin vaikuttaa luuston kasvuun. Kannattaa siis juoda maitoa ja syödä juustoa. Monessa paikassa oli oikein maininta, että 6 dl maitoa ja 2-3 viipaletta juustoa. Onpa helppoa. Mutta mites kasvissyöjät hoitavat tämän?
Raudan tarve on melko yksilökohtaista. Joillakin hemoglobiinitaso voi laskea raskauden aikana, kun veren määrä kasvaa, mutta punasolujen määrä ei kasva samassa tahdissa. Hemoglobiinin ollessa alle 115 g/l, tulisi rautaa syödä (50–100 mg/vrk). Tämä alkaen viikoilta 12 -20.
Niin ja se A-vitamiini. Sen syömistä tulisi välttää raskaana ollessaan. A-vitamiinia on runsaasti maksassa ja sitä tulisikin välttää raskausaikana. Tosin vähän ristiriitaista on että maksasta saisi paljon myös rautaa. Myöskään kalanmaksaöljyä ei kannata syödä.
Mitä vitamiineja te syötte ja mikä merkki tuntuu parhaalta hinta laatu suhteeltaan? Kannattaako tuota foolihappoa ottaa purkista vai riittääkö ruoasta tulevat ainekset?
Itselläni on melko hyvä ruokavalio jo muutenkin (tai ainakin uskoisin niin..), syön ruisleipää ja juon maitoa, tykkään vihanneksista ja kasviksista ja hedelmistä, niin niitä tulee melko hyvin syötyä. Taidan kuitenkin lisätä ruokavalioon noita vihreitä kasviksia ja hedelmiäkin vähän enemmän nyt.
Lähteinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Vau.fi sivusto
Tunnisteet:
hyvä tietää,
raskaus,
ruoka,
vinkkejä untuvikolle
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

