lauantai 6. kesäkuuta 2015

Musta tulee äiti!

Päivät etenevät niin hitaasti! Nyt kun tässä alkaa tajuta mitä on tapahtunut, niin tekisi mieli koko ajan lueskella aiheesta ja päivitellä raskaussovellusta..ja kertoa kaikille! Mutta kun sitä haluaisi tehdä pitkin päivää, niin alkaa vähän aiheet loppua. :)

Tuntuu niin kummalliselta, että vihdoinkin olen raskaana! Ja ensi kesänä tähän aikaan meillä on pieni nyytti sylissä! Tavallaan kaikki tapahtui loppujenlopuksi niin yhtäkkiä, että ei tähän osannut varautua. Kun olin jo vähän luopunut toivosta, että meillä onnistuisi sen "normaalin" vuoden sisällä. Ja sitten ne kaksi viivaa pärähtikin tikkuun.

Yritystä meillä on takana 9 kiertoa ja 10 napsahti. Ja nyt mennään siis viikossa 4+5, eli hyvin alussa vielä. Tässä vaiheessa mitä tahansa voi vielä tapahtua, mutta en aijo alkaa murehtimaan, vaan haluan nauttia tästä hetkestä ja iloita meidän tulevasta vauvasta! Jos jotain sitten tapahtuu, niin kerkiää sitä murehtia silloinkin.

Oireina mulla on edelleen ollut tissikipu ja jatkuva nälkä, myös kevyt huonovointisuus varsinkin nälkäisenä ja ennen ruokaa, mutta välillä tuntuu että koko ajan ehkä kun koko ajan tuntuu olevan nälkä. Se on vähän sellanen olo, kun on niin nälkäinen että tulee jo huono olo, eikä oikein tiedä, että pitäisikö syödä vai olla syömättä. Tosin tänään on tämän suhteen ollut vähän helpompi päivä! Ja melko helposti taidan hengästyä. Vatsan menkkajomotukset on hävinneet tuossa päivä pari sitten. Selkä vähän oireilee, mutta en tiedä johtuuko se vauvasta, kun se muutekin on vähän kenkku välillä. Väsymyksestä en oikein osaa sanoa, kun olen lomalla, niin saa nukkua :) Mutta sitä ihmettelen että en ole herkistellyt juuri ollenkaan, ajattelin että muutun herkkikseksi, kun normaalistikin olen aika herkkä. Perusoireilla mennään siis. Mutta on se vaan niin hassua, että oireet alkaa jo näin varhaisessa vaiheessa, mitä tästä vielä oikein tulee kun pidemmälle päästään!

Ensimmäisille kavereille on jo kerrottu, kun heidän kanssaan on aiheesta ja yrittämisestä muutenkin aktiivisesti keskusteltu! Tässä nyt mietitään koska tuleville isovanhemmille kerrottaisiin.. Ei ehkä ihan vielä, mutta piakkoin :) Halutaan kuitenkin kertoa jo melko aikaisin, kun jos jotain tapahtuisi, niin kerrottaisiin varmasti siitäkin. Onpa kivempi keritä iloita yhdessä, kuin että aloitettaisiin niillä surullisilla uutisilla.

Neuvolaan soitin ja ensimmäinen aika on varattu kesäkuun lopulle.
Ja annettiin vauvalle jo nimitys, mutta sen saatte kuulla ehkä myöhemmin.

Rakastan tätä aikaa! Vaikka vielä välillä yhtäkkiä tajuaa että niin mustahan tulee äiti se on jopa hassua kirjoittaa! Ja huonovointisuutta on lähes jatkuvasti.


EDIT: yks vaiva unohtu, nimitäin pissahätä. Se on koko ajan. Onneks vielä ei ole tarvinnyt kuitenkaan yöllä herätä käymään vessassa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti