Ajatuksissa tämä on ollut jo hetken, mutta nimestä se jäi kiinni. Miten vaikeaa onkaan keksiä nimi blogille?! Sen pitäisi kuvastaa sinua ja sitä mistä kirjoitat (vai tarviisko?). Kuitenkaan en heti halunnut leimautua johonkin tiettyyn sarjaan. Enhän vielä edes tiedä miten tämä tästä muotoutuu. Ja jos haluankin kirjoittaa pidempään, enkä vain tästä yhdestä aiheesta.
Mutta nyt olen tyytyväinen. Nimeen siis. Omin silmin. Sieltähän tätä maailmaa katsotaan ja kuvataan.
Entäs mistä sitten kirjoittaisin.
Noh.. ajatuksissa tässä on ollut raskautua, mutta vielä ei olla edes aloitettu. Että sen näkee sitten miten tässä käy, mistä tulen kirjoittamaan, Mutta nyt ajattelen, että odotusajasta ja ajasta ennen sitä ja sen jälkeen. Haluan pitää tätä itselleni vähän päiväkirjana, missä mennään ja mitä tapahtuu ja ihmetellä täällä ääneen, kun ei siitä heti viitsi ääneen täällä oikean elämän puolella ihmetellä, ainakaan aluksi.
Rakastan myös valokuvata, tosin aika harrastuspohjalla siinä ollaan. Niitäkin tuotoksia ajattelin tänne tuoda. Jotta jotkut edes joskus niitä pääsisivät näkemään, etteivät aina vaan pölyty koneen D-asemalla.
Blogissa haluan esiintyä anonyyminä, ainakin nyt aluksi. Näin tuntuu että voin ja uskallan puhua avoimemmin asioista, joista en muuten puhuisi. Mutta myös tähän vaikuttaa koko odotuskuvio. Tästä ei vielä tiedä kuin yksi hyvä ystävä. Eli jos siellä ruudun toisella puolella tunnistat minut, niin ethän kailottele sitä ääneen, kiitos! Itsestäni voisin kuitenkin sen verran kertoa, että parinkympin paremmalla puolella mennään, kuutisen vuotta paremmalla. Olen vaimo ihanalle rakkaalle miehelleni, ollut jo reilu pari vuotta. Olen vielä päätoiminen opiskelija, mutta se asia muuttuu piakkoin.
Tervetuloa mukaan. Kommentoimaan ja ihmettelemään kanssani.
Kuvat kyseiseltä D-asemalta muutaman vuoden takaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti